Ohjeita

Autopaikat
Liputus
Ilmanvaihtoventtiilit
Remontit ja muutostyöt
Remontoijan muistilista
Jätehuolto
Saunavuorot
Varmista vakuutusturvasi
Taloyhtiön pelastussuunnitelma
Turvallisuus
Palovaroittimet
Kosteusvaurio
Kosteusmittaus
Naapuri metelöi - mitä tehdä
Palelee - keskuslämmityspatterin toimintaperiaate
Digi-tv ja digioksit
Muuttajan muistilistaa

Autopaikat

Varsin usein uusilla – ja joskus myös vanhoilla – asukkailla on käsitys, että autopaikka kuuluu automaattisesti jokaiseen huoneistoon. Näin ei monesti kuitenkaan ole. Autopaikka kuuluu huoneistoon vain siinä tapauksessa, että asia on mainittu yhtiöjärjestyksessä.

Usein autopaikka saadaan kyllä järjestymään kaikille sitä tarvitseville, mutta edellytyksenä voi olla esimerkiksi vuokrasopimuksen tekeminen.

Ellet tiedä oman taloyhtiösi autopaikkakäytäntöä, saat siitä tiedon isännöitsijältä.

Liputus

Taloyhtiöissä liputtamisesta vastaa yleensä kiinteistönhoitoyritys. Kuitenkin pienemmissä taloyhtiöissä voi liputusvuorot olla jaettu asukkaiden kesken. Tarkista taloyhtiösi toimintatapa isännöitsijältä.

Lipun käytössä noudatetaan lippua kunnioittavia hyviä tapoja. Suomessa liputtamista koskevia ohjeita antaa sisäasiainministeriö.

Suomessa liputuspäivät jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin eli yleisiin liputuspäiviin.

Yksityisillä kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on Suomessa vapaus liputtaa muulloinkin kuin virallisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Liputtamalla voidaan osoittaa niin juhlamieltä, kunnioitusta kuin suruakin.

Tärkeätä lipun nostamisessa ja laskemisessa on, että kaikki tapahtuu arvokkaasti ja rauhallisesti.

Ennen liputusta tarkista, että lippu on siistissä kunnossa.

Lippu nostetaan salkoon mahdollisimman lähelle salon huippua. Nostettaessa ja laskettaessa on huolehdittava, että lippu ei kosketa maata.

Lipun laskun jälkeen lippu tarvittaessa kuivataan esim. kuivaushuoneessa. Lippu laskostetaan siten, että lipun sininen väri jää päällimmäiseksi.

Liput kannattaa varastoida säilytyspusseissa.

Liputuspäivät

* Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi.
* Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Virallisina liputuspäivinä valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan.

Viralliset liputuspäivät ovat:

• 28.2. Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä
• 1.5. Vappu eli suomalaisen työn päivä
• toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäivä
• 4.6. puolustusvoimien lippujuhlan päivä eli Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä
• kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai eli juhannuspäivä, Suomen lipun päiväksi
• 6.12. itsenäisyyspäivä
• päivä, jolloin Suomessa toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys
• päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa.
• Vakiintuneita liputuspäiviä on vuosittain kymmenen ja ne on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin. Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä.

Vakiintuneet liputuspäivät ovat:

• 5.2. J. L. Runebergin päivä
• 9.4. Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä
• 27.4. kansallinen veteraanipäivä
• 12.5. J.V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
• toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
• 6.7. Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä
• 10.10. Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä
• 24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
• 6.11. svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
• Marraskuun toinen sunnuntai eli isänpäivä

Ahvenanmaalla on maakunnan itsehallintoon perustuva virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi omat liputuspäivänsä, jolloin liputetaan maakunnan omalla sini-kelta-punaisella maakuntalipulla.

Saamelaisilla on seitsemän omaa vuosittaista liputuspäivää, jolloin saamelaiset liputtavat omalla lipullaan. Tässä lipussa on saamelaisten värit: punainen, vihreä, keltainen ja sininen.

Vakiintuneen käytännön mukaan valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen valtiovierailun aikana niillä paikkakunnilla, joilla vieraan valtion päämies vierailee. Yleensä sisäasiainministeriö suosittaa valtiovierailujen aikana myös yleistä liputtamista vierailupaikkakunnilla.

Liputusajat

Liputuksessa tulee noudattaa liputusaikoja. Voimassa olevan asetuksen mukaan Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21.

Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.

Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen lippu lasketaan kello 20.

Valtion virastojen ja laitosten johdolla on mahdollisuus poiketa näistä kellonajoista, jos siihen on erityistä syytä.

Ilmanvaihtoventtiilit

Huoneiston ilmanvaihdon toiminnan kannalta on ilmanvaihtoventtiilit syytä puhdistaa säännöllisesti ja niihin mahdollisesti kuuluvat suodattimet ajoittain vaihtaa. Etenkin keittiön liesikupuun tai liesituulettimeen kertyy helposti rasvaa, joka kerää pölyä ja muita epäpuhtauksia.

Venttiilien puhdistus ja suodattimien vaihto kuuluu jokaiselle asukkaalle itselleen.

Puhdistusta tehtäessä on syytä muistaa, että koneellisessa ilmanvaihdossa venttiilien asentoa ei saa muuttaa, jotta kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä pysyy toimivana.

Remontit ja muutostyöt

Remontoijan muistilista
Jätehuolto

Kiinteistön jätehuoltoa ohjaavat mm. jätelaki ja jäteasetus, terveydensuojelulaki, terveydensuojeluasetus sekä kuntien jätehuoltomääräykset. Jätteet lajitellaan lainsäädännön ja määräysten edellyttämällä tavalla.

Jätteiden lajittelu tarkoittaa ongelmajätteiden, kaatopaikkajätteiden ja hyödyntämiskelpoisten jätteiden erottamista muusta jätteestä. Tarkista taloyhtiösi jätteiden keräyspaikasta, mitä jätteitä taloyhtiössäsi on mahdollista lajitella.

Muistathan omalta osaltasi varmistaa, että jätteiden keräyspaikka pysyy siistinä.

Saunavuorot

Taloyhtiön saunavuorojen varauksista ja perumisista tulee ilmoittaa isännöitsijätoimistoon. Joissakin tapauksissa huoltoyhtiö hoitaa saunavuorojen varaukset, tällöin voit ottaa yhteyttä suoraan huoltoyhtiöön.

Varmista vakuutusturvasi

Taloyhtiö vakuuttaa rakennuksen, mutta jokaisen kuuluu erikseen vakuuttaa oma irtaimistonsa. Esimerkiksi vesivahingon sattuessa voi myös asukkaan omaisuutta tuhoutua. Ellei asukkaalla ole kotivakuutusta, jäävät nämä vahingot asukkaan itsensä tappioksi. Mikäli vahinko on niin suuri, että asukas joutuu korjaustöiden vuoksi muuttamaan pois asunnosta, korvaa kotivakuutus myös tilapäismajoituksen aiheuttamat kustannukset, jos asia on huomioitu vakuutusehdoissa.

Samoin monet kodinkoneiden aiheuttamat vahingot ovat asukkaan vastuulla. Esimerkiksi jääkaapin tai pakastimen sulamisvesien tai astianpesukoneen vuodosta aiheutuneet vahingot jäävät usein taloyhtiön vakuutusturvan ulkopuolelle. Tämän vuoksi on syytä varmistaa oman vakuutuksen kattavuus. Vahingot voivat joskus olla arvaamattoman suuria.

Taloyhtiön pelastussuunnitelma

Yksi tärkeä osa turvallisuuden edistämisessä on laatia ja pitää ajan tasalla talon pelastussuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on ennakoida ja ennaltaehkäistä taloyhtiötä uhkaavat vaaratilanteet. Samalla selvitetään mm. tarvittava turvallisuushenkilöstö, sen nimeäminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan. Vähintään viiden asuinhuoneiston taloyhtiöissä on laadittava kirjallinen pelastussuunnitelma. Se on yhteenveto taloyhtiön turvallisuusjärjestelyistä ja sisältää toimintaohjeet onnettomuuksien varalta.

Pelastussuunnitelman tekeminen aloitetaan selvittämällä taloyhtiöön kuuluvien rakennusten vaaranpaikat ja mitä vaaroja ympäristö - vaikkapa teollisuuslaitos tai vilkas tie - voi aiheuttaa. Sitten selvitetään, millä keinoilla vaaroja voi vähentää ja miten talossa ja asunnoissa voi varautua vahinkojen varalle. Hätätilanteiden varalta laaditaan toimintaohjeet, jotka tiedotetaan kaikille asukkaille. Lisäksi on nimettävä ja koulutettava taloyhtiön turvallisuudesta vastaavat henkilöt sekä hankittava turvallisuusmateriaali. Lähde: turvaopas.pelastustoimi.fi

Turvallisuus

Taloyhtiön osakkeiden ja asukkaiden turvallisuuteen liittyy paljon muutakin kuin pelkän liukkauden torjuminen. Yleinen turvallisuus on valaistusta, valvontaa, toimivaa tekniikkaa ja asioista huolehtimista, josta vastaa usein isännöitsijän kokoama palveluverkosto.

Palovaroittimet

Merkittävin turvallisuustekijä on palovaroitin. Asunnossa on oltava palovaroitin, joka toimii. Sijoita palovaroitin viisaasti ja noudata palovaroittimen pakkauksessa olevia käyttö-, asennus- ja huolto-ohjeita. Tarkista säännöllisesti palovaroittimesi toiminta ja vaihda paristo ajoissa.

Kosteusvaurio

Kylpyhuoneen ja muiden märkätilojen käytöllä voi jopa merkittävästi vaikuttaa ehkäisevästi kosteusvaurioiden syntymiseen.

Muutamalla yksinkertaisella ohjeella ja huolellisuudella voi kosteusvaurioriskiä vähentää olennaisestikin, mutta kokonaan sitä ei voi välttää:

• huolehdi siitä, että pesukoneen ja astiapesukoneen hana on kiinni, kun konetta ei käytetä. Älä jätä laitetta käymään esim. lähtiessäsi kauppaan.
• kuivaa kylpyhuoneen lattia- ja seinäpinnat suihkun jälkeen vähintään lastalla, mutta mieluummin rätillä tms.
• jos huoneistossa on sauna, jätä kiuas päälle ainakin siksi aikaa, kun olet löylyn jälkeen suihkussa.
• jos huoneistossa on huoneistokohtaisesti säädettävä koneellinen ilmanvaihto, säädä se suurimmalle teholle joksikin aikaa suihkun käytön jälkeen. Tee vastaava myös pyykinkuivatuksen ajaksi. Ellei koneellista ilmanvaihtoa ole, huolehdi märkätilojen riittävästä tuuletuksesta käytön jälkeen muulla tavalla, esim. jättämällä ovi auki.
• puhdista lattiakaivo säännöllisesti esim. joka toinen kuukausi.
• tarkkaile kylpyhuoneen pintamateriaalien kuntoa. Muovimaton ja –tapettien sekä niiden saumojen on oltava ehjiä, samoin laatoituksen ja laattasaumojen.
• märkätilojen putki- yms. läpivientikohdat on oltava tiiviitä.
• ilmoita havaitsemistasi vaurioista heti isännöitsijälle.

Jos olet pidempään pois asunnosta, kannattaa huomioida, että lattiakaivot saattavat kuivua ja viemäristä tulevat hajut levitä huoneistoon tai porraskäytävään. Markkinoilla on aineita, joilla voi vaikuttaa lattiakaivossa olevan veden haihtumiseen ja näin ollen myös hajuhaitan syntymiseen.

Kosteusmittaus

Taloyhtiön suorittaman kosteusmittauksen tarkoitus on selvittää mahdollisen kosteusvaurion olemassaolo ja laajuus. Samalla määritellään korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen yhtiön sekä osakkeenomistajan välillä. Lisäksi suunnitellaan tarvittavat, taloyhtiön vastuulla olevat korjaustoimenpiteet. Taloyhtiö ei suorita kosteusmittausta huoneiston myyntitarkoitusta varten.

Naapuri metelöi - mitä tehdä

Ajoittain tulee vastaan tilanteita, joissa naapurin ilonpito häiritsee muita. Tämä ei tietenkään ole suotavaa.

Häiriön suhteen pätee kaksi perussääntöä; päivällä melua saa olla enemmän kuin yöllä ja melun tai muun häiriön on oltava häiritsevää puolueettomasti asiaa tarkasteltaessa.

Mikäli häiriö on kiistaton, on oikea menettelytapa ilmoittaa asiasta poliisille. Kenelläkään muulla (esim. huoltomies) ei ole oikeutta tai velvollisuutta puuttua asiaan vaikkapa menemällä huoneistoon. Tapauksesta riippuen ei naapurien suora puuttuminenkaan ole kovin suositeltavaa. Tilanne voi kärjistyä entisestään, jos mielipide häiriöstä ilmaistaan liian selvällä suomenkielellä.

Yksittäistapauksina häiriöt eivät yleensä aiheuta jatkotoimenpiteitä, mutta mikäli metelöinti tms. on toistuvaa, kannattaa asiassa ottaa yhteyttä isännöitsijään tai taloyhtiön hallitukseen. Poliisin pyytäminen itse häiriötilanteeseen on kuitenkin aina suositeltavaa, mutta vasta sitten, jos häiriö on riittävän vakavaa.

Palelee - keskuslämmityspatterin toimintaperiaate

Keskuslämmitystaloissa asukkaat valittavat usein kylmistä lämmityspattereista. Kyseessä voi toki olla vika, mutta monesti se kuuluu asiaan.

Lämmityspatterin toimintaa ohjaa patteritermostaatti, joka on patteriin tulevassa lämpöjohdossa juuri ennen patteria. Joissakin tapauksissa termostaattiin saattaa olla kytkettynä erillinen lämpötila-anturi.

Patteritermostaatin (ja lämpötila-anturin) tehtävänä on tutkia huonelämpötilaa. Mikäli lämpötila on termostaatin asetusarvoa alhaisempi, avaa termostaatti lämmitysvedelle pääsyn patteriin ja vastaavasti estää vedenkierron, jos lämpötila on asetusarvon yläpuolella.

Mikäli patteritermostaatti on kunnossa, on luonnollista, että patteri on joskus lämmin ja joskus kylmä. Patteri voi olla kylmä jopa kaiken aikaa, sillä esim. muista huoneista saattaa siirtyä lämpöä niin, että yksittäinen patteri ei lämpene juuri koskaan.

Patterin toimintaperiaatteesta johtuen ei yleensä kannatakaan seurata patterin lämpötilaa, vaan huoneen. Lämpötilan mittauksessa on varminta käyttää tarkistettua mittaria, sillä valitettavan moni mittari antaa virheellistä tietoa.

Digi-tv ja digiboksit

Television digitaalilähetykset ovat jo alkaneet ja syksyllä 2007. Analogiset lähetykset loppuivat kokonaan. Monella tämä aiheutti laitehankintoja. Hankinnan yhteydessä on hyvä tietää muutama perusasia.

Osassa nykyisiä televisioita on jo valmiiksi sisäänrakennettuna digitaalilähetysten edellyttämä viritin eli ns. digiboksi. Kaikissa laitteissa sitä ei kuitenkaan ole, joten kyseeseen tulee joko tv:n uusiminen tai erillisen digiboksin hankinta.

Oli kyseessä sitten digitelevision tai digiboksin hankinta, on tiedettävä millaiseen antennijärjestelmään laite kytketään. Eri järjestelmiin on omat laitteensa, jotka toimivat vain siinä järjestelmässä mihin ne on tarkoitettu.

Järjestelmiä on kolmea perustyyppiä: perinteinen antennivastaanotto, kaapeli-tv tai satelliittivastaanotto.

Eri järjestelmiin sopivat laitteet ovat:

• tyyppi T antennivastaanotto
• tyyppi C kaapeli-tv
• tyyppi S satelliittivastaanotto

Ellet tiedä oman taloyhtiösi järjestelmää, voit varmistaa asian isännöitsijältä.

Laitehankinnassa kannattaa huomioida myös muu käyttö. Mikäli käytät television lisäksi esim. videoita, kannattaa huomioida, että markkinoilla on myös sellaisia digibokseja, jossa on kaksi viritintä. Tällöin saa yhdellä laitteella sekä televisiosta että videosta digikelpoisen.

Nykyisestä televisiosta kannattaa varmistaa myös liitäntöjen sopivuus. Digiboksit käyttävät yleisesti ns. SCART-liitintä eli sellainen olisi syytä löytyä myös televisiosta. Muiden liitäntöjen sopivuuden voit selvittää laitemyyjiltä.

Muuttajan muistilistaa

Asunnon vaihdon yhteydessä pitää muistaa monia asioita. Jotta asuminen uudessa asunnossa olisi alusta lähtien mukavampaa ja toimivampaa, on hyvä hoitaa joitakin asioita jo etukäteen tai viimeistään heti muuton tapahduttua.

Vaikka alla oleva muistilista ei olekaan täydellinen, on siinä mainittu ainakin useimmat muutossa huomioitavat asiat. Nykyisin moni yritys tai laitos saa muuttuneet osoitetietosi suoraan väestötietojärjestelmästä tai postista. Internet-osoitteesta www.muuttoilmoitus.fi löytyy luettelo yrityksistä ja laitoksista, jotka saavat tiedon osoitteenmuutoksesta automaattisesti.

Sähkö
Entinen osoite, muuttopäivä ja uusi osoite on syytä ilmoittaa energialaitokselle jo pari viikkoa ennen muuttoa. Sähkömittarin luenta muuttopäivänä onnistuu näin varmemmin. Uuteen asuntoon on tehtävä uusi sähköntoimitussopimus. Joissakin taloyhtiöissä taloyhtiö laskuttaa myös huoneistoissa kulutetun sähkön. Tällöin sopimusta energialaitoksen kanssa ei tehdä. Oman taloyhtiösi käytännön saat selvitettyä isännöitsijältä.

Vesi
Erillistä sopimusta vesilaitoksen kanssa ei tarvitse tehdä, vaan taloyhtiö laskuttaa huoneistojen vedenkäytön joko henkilöluvun tai huoneistokohtaisen mittauksen mukaan. Käytettävän vesimaksuperusteen saat selvitettyä isännöitsijältä.

Puhelin
Puhelimen siirrosta kannattaa sopia heti, kun uusi osoite on tiedossa. Jos asuinkunta muuttuu, on syytä selvittää uudella paikkakunnalla käytettävät puhelinoperaattorit ja tehtävä mahdollisesti uusi liittymäsopimus. Vaikka operaattori ei vaihtuisikaan, on laskutusosoite muutettava. Laskutusosoite on muistettava muuttaa myös matkapuhelinlaskujen osalta.

Väestörekisteri
Uusi osoite on ilmoitettava väestörekisteriin. Muutosta on kuitenkin muistettava ilmoittaa erikseen myös isännöitsijälle.

Posti
Useimmiten osoitemuutos tehdään samanaikaisesti sekä väestörekisteriin että postiin. Tarvittaessa postille on tehtävä erillinen muuttoilmoitus.

Verotoimisto
Verotoimisto saa uudet osoitetietosi väestörekisterijärjestelmästä. Tarvittaessa asian voi varmistaa verotoimistosta.

Eläkkeet
Kansaneläkelaitoksen kautta kulkevien eläkkeiden osalta ei tarvitse osoitetta erikseen muuttaa, vaan tiedot välittyvät automaattisesti väestötietojärjestelmästä. Mahdollinen pankkitilin muutos on kuitenkin ilmoitettava erikseen.

Muiden eläkkeiden osalta asia on syytä varmistaa ao. eläkelaitoksesta.

Lapsilisät
Kansaneläkelaitos hoitaa lapsilisien maksun ja saa tiedon osoitteenmuutoksesta. Sen sijaan mahdollinen pankkitilin muutos on ilmoitettava erikseen.

Neuvola
Kunnat saavat tiedon osoitemuutoksesta, mutta asia on syytä varmistaa.

Koulut
Kunnat saavat tiedon osoitemuutoksesta, mutta asia on syytä varmistaa.

Vakuutukset
Vakuutusyhtiölle on ilmoitettava uusi osoite. Samassa yhteydessä on syytä varmistaa, että aikaisemman asunnon vakuutukset voidaan siirtää uuteen asuntoon. Taloyhtiö vakuuttaa rakennukset, mutta oma irtain on vakuutettava itse.

Yhdistykset
Uusi osoite ilmoitetaan niihin järjestöihin ja yhdistyksiin, joihin kuulut. Jos asuinkunta muuttuu, voit samalla tiedustella järjestön tai yhdistyksen toiminnasta paikkakunnalla.

TV-luvat
Osoitteenmuutoksen voit tehdä esim. internetin kautta osoitteessa www.tv-maksu.fi

Lehdet
Osa lehtikustantamoista saa muuttuneet osoitetietosi suoraan väestörekisteristä. Asia kannattaa kuitenkin varmistaa kunkin tilaamasi lehden asiakaspalvelusta erikseen ja tarvittaessa ilmoittaa uusi osoite.

Kirjasto
Muista palauttaa lainaamasi kirjat. Kankaanpään kirjaston toiminnasta löydät lisätietoa internetistä

Työpaikka
Uusi osoite on ilmoitettava työnantajalle. Mikäli työpaikka muuttuu samalla, on uusi osoite syytä ilmoittaa myös aikaisemmalle työnantajalle.

Kaupat ja kirjakerhot
Tiliasiakkaiden ja etukorttien haltijoiden on ilmoitettava osoitteenmuutoksesta erikseen kuhunkin liikkeeseen. Myös kirjakerhojen osoitteenmuutokset on muistettava hoitaa.

Pankit
Ilmoita uusi osoite käyttämiisi rahalaitoksiin.

Luottokortit ja osamaksusopimukset
Osoitteenmuutokset ilmoitetaan erikseen kullekin luottolaitokselle.

Ajoneuvohallintakeskus
Ajoneuvohallintakeskus saa osoitetietosi väestötietojärjestelmästä.

Asevelvollisuus
Sotilasviranomaiset saavat osoitetietosi väestötietojärjestelmästä.

Aseenkantolupa
Poliisi saa osoitetietosi väestötietojärjestelmästä.

Muuttovakuutus
Selvitä etukäteen korvaako kotivakuutuksesi muutossa aiheutuvia vahinkoja. Ellei muuta vakuutusturvaa ole, kannattaa muuttovakuutuksen saatavuus selvittää.

Muuttoauto ja kuljettaja
Tilaa muuttoauto hyvissä ajoin ennen muuttoa. Vaikka et käyttäisikään muuttoliikkeen palveluja muuten, kannattaa harkita vuokrattavien muuttolaatikoiden käyttämistä.